Tänään aamuvarhaisella lähdimme lappalaisten kanssa näyttelyyn. Tällä kertaa olikin tiedossa jännittävämpi reissu, kun matkasta piti suoriutua julkisilla. Junassa ei ollut ongelmia ja Runo pärjäsi tällä kertaa bussissakin hienosti. Ehkä näitten kanssa uskaltaa jatkossa enemmänkin reissata eri välineillä.

Paikkana oli siis Tuomarinkartano ja tuomarina lapinkoirilla toimi Pekka Teini.
Runo oli ensimmäistä kertaa junnuluokassa ja Enja tuttuun tapaan avoimessa luokassa.
Olimme hyvissä ajoin paikalla ja vaikutti, ettei päästäisi nauttimaan auringosta. Aamupäivästä oli synkän näköisiä pilviä taivaalla ja muutenkin koleaa.

Kun sitten koitti aika mennä kehään, oli Runo koiristamme ensin vuorossa. Enja ei tainnut pitää ajatuksesta, että menin "väärän" koiran kanssa kehään ja se kommentoikin kehän laidalta. Runon luokassa kisasi tällä kertaa neljä koiraa, ja Runo nimensä takia toiseksi viimeisenä vuorossa. Runon kanssa sai kyllä tehdä töitä kehässä, sen verran vallaton neiti on kyseessä ja äiti vielä huuteli kehän laidalla, mikä myös vaikutti Runoon. Tuomarisetä taisi olla Runon mielestä varsin pelottava, kun se väisti, eikä olisi tahtonut näyttää hampaitaan. Liikkeet sujuivat yllättävänkin hyvin. Seisotettaessa ei Runolla kärsivällisyys vielä riittänyt. Tarkoituksena onkin nyt ottaa näyttelyjutut tehotreeniin. Tuloksena tällä kertaa siis JUN H ja tässä vielä arvostelu:
"Mittasuhteiltaan hieman pitkä ja matalaraajainen narttu. Hieman kapea pää. Pitkähkö lanneosa, muuten hyvä runko. Hyvät raajat. Hyväasentoinen häntä. Vilkas luonne, kaipaa kehäharjoittelua."


Junnujen jälkeen oli yksi nuorten luokan narttu ja sitten olikin jo Enjan vuoro. Enjan luokassa kisasi myös neljä koiraa. Enja oli jälleen kerran ensimmäisenä arvosteluvuorossa ja kyllä oli mukavaa esittää koiraa, joka itsekin esiintyy... Tällä kertaa Enjan tuloksena AVO EH4. Tässä Enjan arvostelu:
"Hieman pitkärunkoinen ja pitkäselkäinen, mutta tyypiltään erittäin hyvä narttu. Hieno pää, hyvä kuono-osa. Hieman takakorkea runko, niukka polvikulma. Hyväluustoiset raajat. Hyvä häntä ja turkki. Mukava luonne."

Katsoimme vielä lapinkoirat loppuun ja sitten alkoikin kotimatka eli bussimatka. Bussissa oli kuuma ja ilma seisoi. Koirat olivat kyllä nätisti, mutta loppumatkasta Runo oksensi. Tosin itselläkin oli huono olo eli ei yhtään ihmetytä, ettei Runo koko matkaa kestänyt. Kyllä vielä noista kahdesta reissaajia tehdään... :D