Maaliskuussa olemme viettäneet hiljaiseloa, sillä tytöillä on ollut juoksut. Myy aloitti ja jonkin ajan päästä Taru & Enja seurasivat. Kyllä nartutkin osaavat olla kahjoja juoksujen aikana, meillä Enja on pahin. Ulkona se huutaa, jos sattuu näkemään toisen koiran ja kotosalla se ahdistelee pikkukoiria. Innolla odotan, että Enja lopettaisi juoksut. Nyt onneksi parhaat (lue: pahimmat) päivät ovat ohitse ja pikkuhiljaa elämä palannee normaaliksi.

Juoksuista johtuen Enja ei ole pitkään aikaan päässyt agilitytreeneihin ja koska Myy on jo juoksuilut juossut se pääsi tiistaina tuuraamaan Enjaa treeneihin.  Mä en osannut yhtä arvata mitä siitä seuraa, kun se pääsee ihkauuteen paikkaan uusien koirakavereiden luo ja siellä pitäisi vielä agilityhommia tehdä. Ilmeisesti lihapullat kuitenkin veivät voiton ja agility on kivaa, sillä Myy käyttäytyi todella mallikkaasti ja radalla olleessaan ei vilkaissutkaan toisia koiria :D Me teimme Myyn kanssa irtoamisharjoituksia ja siinä sivussa taisi putki tulla Myylle mieluisaksi, hyvä niin. Innolla odotan lumien sulamista ja ulkotreenien alkamista, sillä Myykin sai kesäkaudeksi ryhmäpaikan eli jatkoa seuraa....