Blogin kirjoittaminen on jäänyt muiden kiireiden varjoon. Näin keväällä kun luonto herää eloon talven jälkeen ja illatkin ovat jälleen valoisia, tuntuu että itsekin herää jostain pimeyden ajan koomasta. Harratusrintamallakin keväällä siirrytään sisätiloista treenaamaan ulos. Näyttelyitäkin on taas joka viikonloppu jossain päin Suomea ja erilaisia kisoja.

Useat hankkivat keväällä tai kesän alussa koiranpennun, joten se vasta onkin uusi alku. Pieni koiranalku, jolle koko maailma on uusi ja ihmeellinen paikka. Oma aikansa menee uuteen kaveriin tutustuessa ja sille elämän perustaitoja opettaessa. Mahdollisesti jo pentua ottaessa on voinut olla toiveissa yhteinen harrastus hamassa tulevaisuudessa. Toki ajatus koiran kanssa puuhailusta voi syttyä myöhemminkin, mutta pentuaikana on hyvä luoda perusteet yhteiselle toiminnalle.

Kokeneilta koiraihmisiltä saa varmasti erilaisia vinkkejä, miten koiraa totutetaan maailman erilaisiin ihmeisiin tai mitä kaikkea pennulle olisi hyvä opettaa. Varmasti vinkit tarkoittavat hyvää, mutta voivat luoda paineita pennun omistajalle. Harvemmin kuitenkaan oikeasti pennun kanssa on kiire mihinkään ja siksi olisikin hyvä panostaa nimenomaan pennun ja sen omistajan väliseen suhteeseen. Yhteiset leikit oman ihmisen kanssa ja pennun kanssa kahdestaan vietetty aika on tärkeää, varsinkin jos pentu ei ole ainoa koira. Toki pennun oppimiskykyä kannattaa hyödyntää, mutta opetustuokiot pitäisi aina tapahtua leikin varjolla ja vain pieniä hetkiä kerrallaan.

Vaikka koiraharrastukset eivät kiinnostaisikaan, koiran kanssa kannattaa kehittää yhteisiä puuhia. Se parantaa koiran ja ihmisen suhdetta ja todennäköisesti arki koiran kanssa on sujuvampaa. 

Mukavia hetkiä koirasi kanssa oli se sitten pentu tai aikuinen koira!