Tänään kävimme epiksissä Koivukylässä. Tarkoitus oli kokeilla miten Taru kulkee kisoissa, kun treenatessa menemme lyhyttä rataa, herkku kuonon edessä. Taru siis kisasi elämänsä ensimmäistä kertaa mölliluokassa.

Mitään odotuksia mulla ei ollut, toiveena tietysti, että Taru jaksaisi mahdollisimman pitkään ja mieluiten maaliin saakka. Esteistä A ja muuri vaikuttivat vaikeimmilta ja vähän epäilin kuinka Taru jaksaa hyppiä monet (suht' korkeat) aidat. Ennen omaa vuoroa tarjoilin Tarulle nakkia, jotta se tietäisi mitä odottaa. Tämä tekniikka tuntui toimivan, sillä Taru oli hyvin kuulolla, kun lähdimme radalle.

Itsekin ällistyin, kuinka hienosti Taru meni. Tietysti parantamisen varaa olisi paljon, mutta meille riittää voitoksi se, että Taru on kuulolla, eikä lähde hajujen perään. Kieltoja tuli useita ja hylkyjäkin pari ja yliaikaa reippaasti, mutta maaliin pääsy oli hieno juttu. Taru osaa kyllä aina yllättää ja se kyllä syttyy, kun sitä kehutaan ja tietty palkkakin (nakit) kelpasi. Kyllä mä oon ylpeä <3