Vuosi 2011 on takanapäin ja tässä mitä siitä jäi mieleen

AGILITY

Enjan kanssa palkintopallilla BATin kisoissa

* Enjalle kertyi 28 virallista starttia, joista 9 oli hylkyä ja tuloksen saimme 19 kertaa.
* Myy treenasi agia ja kävi epiksissä hauskuuttamassa yleisöä
* Turistireissu SM-kisoihin Nastolaan
* Heinäkuussa olimme Myyn ja Enjan kanssa Agirodussa Lappeenrannassa
* Seuramme hallihanke ja nyt vuodenvaihteessa hallille saatiin käyttölupa :D

NÄYTTELYT

* Myy kävi erikoisnäyttelyssä tuloksena ERI
* Enja kävi näyttelysissä kolme kertaa (1 x H, 2 x EH)
* Näyttelyjutut jäivät sivuun ja sääntömuutokset edelleen hiukan hakusessa ja sitten pitäisi vielä opetella nyt voimaan astuneet säännöt

Messarista tuli shoppailtua mm. lapinkoirapiparimuotti, jota piti tietenkin testata

MUUTA

* Runo vietti normaalia kotikoiran elämää
* Taru sairasteli (haava silmässä ja anaalirauhasen tulehdus)
* Kuvauskalusto koki muutoksia; heinäkuussa hankin Nikon Coolpix S2550 pokkarin ja nyt vuodenvaihteessa kotiutui pitkään haaveiltu järkkäri eli Nikon D3000 ja toivottavasti jatkossa blogiinkin tulee enemmän kuvitusta.

Tällä kertaa vuorossa oli kaksi agirataa ja tuomarina toimi Anne Savioja. Lauantaiaamuna herääminen on joskus hankalaa ja paikalle saavuimme erinäisistä syistä johtuen myöhässä. Onneksi myös järjestäjät olivat hiukan myöhässä, joten kerkesin juuri rataantutustumiseen.

A-rata alkoi hyppysuoralla, jonka jälkeen oli tiukka käännös aidan kautta kepeille. Rataantutustumisessa rata vaikutti mukavalle. Valitettavasti vain kohtalomme oli hylky toisella esteellä. En tainnut ohjata riittävän selkeästi toista aitaa, kun ajattelin, että tietysti koira suorittaa suorassa linjassa olevat esteet. Noh Enja juoksi ohi ja kun yritin korjata asiaa, niin se hyppäsi aidan väärästä suunnasta. No siinä meni fiilis. Kepit kyllä meni tosi hienosti, mutta niiden jälkeen ohjaaminen unohtuu ja Enja menee ohi putkesta ja hetken päästä ohi keinusta. Siinä sitten skarppaan ja loppurata meneekin jo ihan sujuvasti. Niin ja keskittyminen loppui toiseksi viimeisellä esteellä, joten viimeisestä aidasta Enja tulee taas ohi. Kyllä harmitti radan jälkeen. Eniten jäi hampaankoloon kaivelemaan kohta 3-4 (jota ennen meidän hylky jo tuli), nimittäin tuo kohta koitui monien koirakoiden kohtaloksi. Ehkä pitää vielä rakentaa tuo rata ja kokeilla uudelleen.

B-radalle päätin mennä paremmalla tsempillä. Ratapohja oli lähes sama kuin a-radalla (mm. keinun tilalla pussi ja renkaan tilalla aita) Tällä kertaa lähtö oli toisella puolella ja rataantutustumisessa tämäkin rata tuntui mukavalta. Tällä radalla meidän meno oli ihan erilaista kuin a-radalla. Yhden hypyn jälkeen tuli turhan pitkä kaarros, mutta muuten kepeille (15) asti sujuvaa rataa. Kepeiltä tuli vitonen kun yksi väli meinasi jäädä pujottelematta. Loppupätkä sujui mukavasti. Yliaikaa tuli tällä kertaa reilu kuusi sekunttia. Eli TULOS 11,20 ja 6. sija.

Loppujen lopuksi olin ihan tyytyväinen suoritukseemme. Pitäisi vaan muistaa aina ohjata koiraa, vaikka olisi hylkykin tullut. Keppitreeniä tarvitsemme edelleen ja paljon. Niin ja estesuoratkin pitää näköjään ottaa treenattavaksi. No nämä olivat tämän vuoden viimeiset viralliset kisat eli ensi vuonna sitten taas uudella innolla.

Tänään oli vuorossa oman seuran kisat Purinalla. Olin taas ottanut yhden startin; tällä kertaa agiradan.
Tuomari Seppo Savikko oli suunnitellut sijuvanoloisen radan, eikä ihanneaikakaan ollut turhan tiukka. Rataantutustumisen jälkeen oli hyvä mieli, kun rata vaikutti todella hyvältä meille. Enja oli tällä kertaa luokan loppupäässä, mutta tosi nopeasti aika meni ja vuoromme tuli.

Alku lähti sujuvasti liikkeelle, mutta keinulla (6) Enja astuu harhaan tai muuten kompuroi. Tilanne näyttää videolla aika pahalta, en siinä radalla sitä tajunnut. Matka kuitenkin jatkui ja kepit (8) taas kerran takkuilivat. Sitten jatkomme matkaa, kunnes aidalla (14) Enja kielsi. Syy oli täysin minun, kun kiirehdin liikaa ja liikkeeni pysähtyi. Noh loppusuora meni ongelmitta. Hiukan harmitti tuo oma moka, kun ilman sitä nolla olisi ollut ainakin todella lähellä. TULOS 5,54 ja 6. sija

Postaus tulee hiukan myöhässä, mutta lokakuun viimeiset kisat kisattiin Hyvinkäällä.
Osallistuimme vain hyppyradalle. Muurin palikka putosi, joten siitä vitonen ja lisäksi reilu 4 s yliaikaa.
TULOS 9,10 ja 10.sija

Kävimme tänään Enjan kanssa Riihimäellä kisaamassa yhden startin verran. Tuomarina toiminut Rauno Virta oli suunnittellut sujuvan oloisen hyppyradan ja ihanneaika oli 40 sekunttia. Rataantutustumisessa minua mietitytti oikeastaan loppupätkä; pussin jälkeen olisi pitänyt tehdä takaaleikkaus, jotta pääsisi suorinta tietä maaliin. Enjahan ei kestä takaaleikkauksia aidoilla ja mietin siihen pers'jättöä, mutta epäilin, että kerkeänkö vai pitäisikö suosiolla juosta samaa puolta maaliin saakka.

Meidän vuoromme oli kuudentena ja alku sujui todella hyvin. Muurin (4) jälkeen oli kepit ja Enja meni ohi aloitusvälistä, lisäksi saimme vielä vitosen kepeiltä, mutta onneksi ne sujui tällä kertaa paremmin kuin monesti ennen. Kepeiltä mentiin putkeen ja siinä takakaarteessa kaikki tuntui sujuvan aivan kuten pitikin. Aivan mahtava fiilis oli kun koira vaan meni ja tuntui kuin se lukisi ajatuksiani. Näinhän se ihannetilanteessa pitäisi mennä... Pussiinkin Enja syöksyi epäröimättä (useat koirat jostain syystä vierastivat pussia ja ainakin mineissä monen matka katkesi siihen), mutta pussin jälkeen meinasin jyrätä Enjan, kun yritin pers'jättöä - tietysti myöhässä. No siinä sitten lennossa vaihdoin suunnitelmaan B, eli jatkoimme ilman puolenvaihtoa maaliin. Yliajan puolelle mentiin taas ja kepeiltä tuli kymppi eli TULOS 21,08 ja 5. sija.

Viikon päästä on taas hyppyrata ja marraskuulle on suunnitelmissa parit kisat. Siinä sitten on tämän vuoden kisat. Nyt jo voi sanoa, että kehitystä on tapahtunut. Tämän vuoden teemana on ollut opetella kisaamaan. Syksyn tavoite; nolla on ollut jo todella lähellä. Keväällä teimme ensimmäisen yliaikanollan ja syksyllä olemme tehneet 3 yliaikanollaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Syyskuun kisaputki päätettiin oman seuran kisoissa kotikentällä Ojangossa. Meillä oli kaksi starttia agi- ja hyppyrata ja molemmilla tuomarina toimi Anders Virtanen.

Agilityrata

Alku oli jouhevaa, mutta aidan (8) jälkeen ei tainnut haltuunotto ihan onnistua ja Enja meinasi mennä keinulle. Onneksi se uskoi huutoani ja jatkoimme matkaa. Kepit (13) olivat hitaat ja sitten ohjaalta oli rata hukassa. Onneksi oikea reitti löytyi ja pääsimme maaliin. Tuloksena vitonen ja yliaikaa. TULOS 20,15 ja 3. sija

Hyppyrata

Hyppyrata alkoi myös mukavasti, mutta putken (4) jälkeen ohjaaja oli ihan pihalla. Sähläykseni takia Enja kielsi hypyn (5) ja ohjaajalla oli edelleen pasmat sekaisin, joten Enja sujahti putken (9) väärään päähän. No rata suoritettiin loppuun, ja loppupätkä (14-19) meni hyvin, vaikka rataantutustumisessa pätkää jännitinkin. TULOS HYL

Kyllä harmitti, kun molemmilla radoilla unohdin, minne pitäisi mennä ja mitä tehdä. Enja teki hyvin, eli vika oli täysin kartturissa. No nyt on hyvä pitää vähän taukoa kisoista ja kasvattaa kuntoa ja treenata keppejä. Syksyn aikana olisi tarkoitus vielä kisata muutamat kisat. Jos vaikka siihen mennessä saisimme lisää vauhtia ja kepit varmemmiksi.

Olen Enjan kanssa välillä harjoitellut tokon alokasluokan liikkeitä ihan aktivointina. Enja olisi varmaan aika pätevä tokokoira, jos sille olisi suotu osaava ohjaaja. No kun suuria tavoitteita ei ole, kai tumpelokin kelpaa. Sain tässä jokin aika sitten melkoisen päähänpiston, nimittäin päätin mennä epävirallisiin tokokisoihin. Ainakin ohjaajan motivaatiota moinen päätös nostattaa; ainakin hetkellisesti. Treeniaikaa jäi parisen viikkoa ja ahkerampiakin olisimme voineet olla.

Kisapäivä oli 16.9 ja kisat Ojangossa. Ei ehkä lähtökohtana paras, kun Enjan mielestä Ojangossa käynti tarkoittaa agihommia ja tokojuttuja olemme treenailleet vain takapihallamme. Positiivista oli, etten jännittänyt. Mitään tulosodotuksia minulla ei ollut ja tiesin, ettei Enja ole oikeasti vielä valmis kisoihin, joten mitäpä sitä jännittämään. Paikallamakuuta emme olleet koskaan treenanneet ryhmässä ja Enja ei vielä ollut ihan valmis olemaan paikallaan kahta minuuttia. Halusin kuitenkin kokeilla, joten päätin mennä koko kokeen ihan kisanomaisesti ja katsoa mitä siitä seuraa. Enja malttoi sentään tovin maata, mutta sitten sai kyllikseen ja tuli vauhdilla luokseni. Yksilöliikkeiden suorittamista jouduimme odottelemaan pitkän tovin ja pelkäsin, että Enjan vire laskee, eikä sitä kiinnostaa tokojutut. Virittelyssä on tosiaan vielä harjoittelemista. Hihnassa seuraamista olisi voinut treenata; tällä kertaa "seuraaminen" oli lähinnä sunnuntaikävely. Onneksi vapaana seuraaminen sujui hiukan paremmin ja taisi välillä kontaktikin löytyä. Maahan menossa Enja juuri löysi hajun maasta, kun olisi pitänyt sanoa käsky, joten taisi tulla käskytettyä useampaankin kertaan. Kun Enja vihdoin meni maahan pysyi siellä nätisti, mutta ennakoi perusasennon, kun tulin sen sivulle. Luoksetulo oli vauhdikas, mutta sivulletulo epäonnistui ja jouduin antamaan isot avut ennenkuin oikea paikka löytyi. Liikkeestä seisomista jännitin, kun Enja tarjosi treenatessa siinäkin maahanmenoa. Tällä kertaa se kuitenkin jäi seisomaan. Hyppyä emme olleet harjoitelleet lainkaan, mutta kuitenkin kokeilimme. Eipä ollut yllätys, että nollille meni. Tuomarina toiminut Sanna Rautio oli varsin kiltti pisteitä antaessaan, joten yllättävän paljon mekin pisteitä saimme.

Tässä vielä koosteena Enjan pisteet:
Luokse päästävyys: 10 (kerroin 1)
Paikalla makaaminen: 0 (kerroin 3)
Seuraaminen kytkettynä: 5 (kerroin 2)
Seuraaminen taluttimetta: 6,5 (kerroin 4)
Maahan meno seuraamisen yhteydessä: 6,5 (kerroin 2)
Luokse tulo: 7 (kerroin 3)
Seisominen seuraamisen yhteydessä:7,5 (kerroin 2)
Estehyppy: 0 (kerroin 2)
Kokonaisvaikutus: 7 (kerroin 1)
Pistemäärä yhteensä: 102, 3-palkinto

Täytyy todeta, että olen todella tyytyväinen suoritukseemme. Treenattavaa on paljon, mutta oli mukava nähdä, ettemme ihan tumpeloita (tai siis ohjaaja) ole. Pieni kipinä jäi ja jos nyt saisi jatkettua treenaamista voisi ehkä ottaa tavoitteeksi ihan virallisetkin kokeet ensi vuonna. Ilmeisesti pitäisi joku välitavoite olla, ettei treenaaminen jää... jos vaikka katsoisi uudet epäviralliset. Toivottavasti nyt syttynyt kipinä säilyy.

Sunnuntaiaamuna suuntasimme Ojankoon BAT:in kisoihin. Tuomarina toimi tällä kertaa Ritva Herrala ja luvassa oli kaksi agilityrataa. Kisaajia ei ollut montaa, joten kaikki ykköset olivat yhtä aikaa rataantutustumisessa. Ensimmäinen rata oli sujuva ja kepitkin meni ihan ok. Virheetön rata, mutta valitettavasti hiukan yliaikaa. TULOS 4,09 ja 2. sija. Eli taas kerran pääsimme palkintopallille

Toinen rata oli ihan sujuva myös, mutta vauhti oli kateissa. Radalta selvisimme jälleen virheettä, mutta yliaikaa kertyi taas. TULOS 10,38 ja 6. sija. Tietysti on mukavaa, että nyt olemme tehneet tuloksia ja onnistuneet tekemään puhtaita ratoja. Valitettavasti ihanneaikaan emme ole kerinneet. Kepit ovat todella hitaat ja siinä kuluu kallisarvoisia sekuntteja. Eikä ohjaajakaan ole nopeimmasta päästä... Ilmeisesti pitäisi alkaa kohottamaan sekä ohjaajan että koiran kuntoa ja edelleen keppejä pitää treenata ahkerasti. Syksyn tavoitteena meillä on nollarata ja aika lähellä jo tavoitetta olemme, pitää vaan pistää töppöstä toisen eteen.

Tyytyväiset kisaajat palkintopallilla

Syyskuun tavoitteena on kisata ahkerasti, joten ensimmäinen koitos oli jo lauantaina 3.9. Osallistuimme ATD:n & HAU:n Syysskaboihin Purinan kentällä. A-kisassa tuomarina toimi Zeljko Gora; rata oli helpon näköinen ja vain 16 oli radalla eli ihanneaikakaan ei kuulostanut pahalta. No jännitys kuitenkin pääsi iskemään ja muuten varsin sujuva rata töksähti keppeihin (9). Sähläyksen takia kepeiltä tuli 15 virhepistettä, ja aikaa kului. Muuten rata sujui hyvin ja jännityskin siinä laukesi. TULOS 33,13 ja 8. sija. B-kisan tuomaroi Seppo Savikko ja rataprofiili oli kiemuraisempi kuin Goran radalla. Rata taisi sopia meille, sillä suoritimme radan virheettömästi tosin yliajalla. TULOS 4,88ja 2. sija. Olin tyytyväinen päivän suoritukseen, joten seuraavana päivänä oli hyvä jatkaa urakkaa.

Sunnuntaina 4.9 jatkoimme kisaurakkaa D-kisassa Esa Muotkan radalla. Rataprofiili oli meille sopiva, mutta valitettavasti tuli yksi kielto, kun en ohjannut tarpeeksi tarkasti yhtä aitaa. Aikaa saimme taas kulumaan turhan paljon. TULOS 19,06 ja 6. sija. E-kisan tuomaroi edelliseltä päivältä tuttu Zeljko Gora. Rata oli jälleen suoraviivainen, Virheitä kuitenkin tuli 15 pisteen edestä ja aikaa kului. TULOS 27,28 ja 5. sija.

Perjantaina 8.9 kävimme Enjan kanssa TehisCupin toisessa osakilpailussa. Rata oli mielestäni vaikea, aikamoista sähläystä meidän eteneminen oli, varsinkin toisella startilla. Enja taisi olla väsynyt ja turhan nälkäinen, sillä se ei jaksanut keskittyä. Tulosten tullessa olin yllättänyt, ettei ratavirheitä ollut enempää ja molemmilta radoilta tuli kuitenkin tulos. Ihan penkin alle menneen tokan startin jälkeen  kävin vielä toisella kentällä tekemässä pienen treenin, jotta sain Enjan palkattua hyvistä suorituksista. Vähän fiilis kyllä laski, kun sunnuntaina oli luvassa seuraavat kisat.

Perjantaina tullessani töistä huomasin Tarun nuolevan takapäätään. Ajattelin sen aloittaneen juoksut, mutta syyksi tarkastelussa paljastuikin ihan muu. Tarun toinen anaalirauhanen oli turvonnut ja Taru selkeästi aristi kosketusta. Onneksi saimme vielä illaksi ajan. Taru oli lääkärissä tosi reipas, vaikka takuulla tuntui ikävältä. Taru sai antibioottikuurin ja kipulääkettä. Kotiin päästyämme laitoin Tarulle kaulurin, josta se ei tykännyt yhtään. No aika nopeasti se tajusi, ettei kauluria olla ottamassa pois. Toivotaan, että Taru paranee pian. Sillä onkin nyt kaikenlaista sattunut muutama viikko sitten haava silmässä ja nyt tämä.

Torstai-iltana suuntasimme Ojankoon syksyn TehisCupin ensimmäiseen osakilpailuun. Mukana olivat Enja ja Myy. Ensin oli vuorossa minimöllit. Ennen radalle menoa kävin kokeilemassa miten Myy tällä kertaa menee. Sillä oli vauhtia ja se teki taas omaa rataa.  Eli radalle tuli tavoitteeksi yrittää pitää koira hanskassa. Aiemmin päivällä oli satanut ja tietysti putket olivat märkiä eli odotukset ei kovin korkealla olleet. Myy aloitti vauhdikkaasti, mutta putket tökki, ja kun musta putki olisi pitänyt suorittaa uudestaan, kävi Myy moikkaamassa ratatyöntekijää. Myy vielä palasi mun luokse, mutta kun huomasi, että sinne mustaan putkeen käskytän, niin se otti hatkat. Se juoksi kehän laidalle ja hyppäsi penkille ja sitten muurin kappaleen päälle ja siihen se jäi istumaan. Kun se huomasi, että tulen sitä hakemaan, se meni pussiin piiloon. No siihen loppui se rata ja Myy tuli radalta pois kainalossani. Toista starttia odotellessani treenattiin putkea, ja se jopa alkoi sujumaan. Toisella startilla ajattelin jättää putket suosiolla väliin, jos Myytä ei kiinnosta. No eipä sitä muutenkaan agility oikein kiinnostanut ja piti kaivaa herkkua taskusta, jotta neiti suostuisi liikkumaan. No a oli Myyn mielestä kiva ja sinne se karkasi kerran. No tällä kertaa sentään ei tarvinnut neitiä kantaa pois radalta, vaan tuli itse maaliin.

Tästä sitten suoraan medikisaavien rataantutustumiseen. En kerinnyt yhtään seurata minikisaavia, mutta onneksi pystyin keskittymään hyvin rataantutustumiseen. Rata oli aikamoista kieputusta, jo kakkoseste mentiin takaa. Enja oli toinen lähtijä ja tokalla esteellä tuli turhan pitkä kaarros. En kerinnytkään tehdä pers'jättöä puomin jälkeen, kuten olin suunnitellut, joten Enja sujahti väärään päähän putkea. Muuten aika ok rata, ainakin yksi kielto tuli aidalta kun ohjasin huonosti. Toiselle startille päätin tsempata ja vaihdoin suunnitelmaa, että menen puomin toiselta puolelta. Se olikin fiksu veto ja toinen yritys oli paljon sujuvampi kokonaisuudessaan. Tuloksena puhdas rata ja yliaikaa (11.89). Se oikeutti viidenteen sijaan ja kolmeen TehisCup-pisteeseen.

Myyn kanssa kävimme vielä lopuksi tekemässä muutaman kivan esteen, jotta molemmille jäi hyvä mieli. Myyn törttöilystä huolimatta jäi hyvä mieli kisoista ja kaipa täytyy mennä Enjan kanssa uudelleenkin. Jos Myy pääsee mukaan, niin pitää nyt viimein mun uskoa, etten ota sille kuin yhden startin, kaksi on sille aivan liikaa. Niin ja kisoissa oli myös ryhmäläisiäni; minimölleissä kisanneet pääsivät kumpikin pisteillä, onnea!

Myy on käynyt pari kertaa agitreeneissä ja tauon jälkeen intoa on piisannut. Näköjään tauko tekee hyvää Myyn motivaatiolle. Saa nyt nähdä milloin Myy päättää aloittaa juoksut.

Enja taas on ollut tauolla agihommista juoksun takia. Ensi viikolla se pääsee pitkästä aikaa tositoimiin. Ensi viikonloppuna on luvassa 4 starttia ja näillä näkymin menemme torstaina epiksiin kokeilemaan miten agikentällä toimitaankaan. Jottei elämä olisi ihan tylsää, olemme Enjan kanssa viime aikoina treenailleet tokon alo-luokan liikkeitä. Menin nimittäin ilmoittamaan meidät epävirallisiin kisoihin; nyt on siis selkeä tavoite, joten treenaaminen ei niin helposti unohdu.

Myy mätsärissä

Eilen Myy pääsi mätsäriin ja treffaamaan Runoa. Myyllä on ollut pitkä tauko näyttelyjutuista ja sen kyllä huomasi. Kehässä piti kulkea nenä maassa ja etsiä herkkua, no seisominen onneksi kyllä onnistui paremmin. Tuloksena tällä kertaa sininen nauha. Nauhakehässä Myy esiintyi paremmin, mutta oli selkeästi jo väsynyt, joten ei ihan parhaimmillaan ollut. Nyt vaan ahkeraa treenausta ja hyviä herkkuja, niin eiköhän Myyn esiintyminen sillä parane. Mätsin jälkeen menimme kylään Runon luokse ja Myy pääsi riekkumaan kaverin kanssa.

Runo 27.8

Elokuu on alkanut meidän osalta hiljaisesti. Enjalla alkoi juoksut, joten olemme agilitytaukolla. Odottelen vaan milloin pikkutytöt seuraa perässä. Perjantaina Myy kävi rokotuksilla ja Taru pääsi mukaan näyttämään silmäänsä lekurille. Diagnoosina oli oikeassa silmässä pieni haava sarveiskalvossa. Mistä lienee haava tullut, joko ulkona jossain puskassa tökkäissyt tai sitten Myy huitaissut vahingossa silmään leikin tiimellyksessä. No toivottavasti haava paranee hyvin; hoitona silmätippoja 10 päivän ajan.

Enjan kanssa kävimme epiksissä Koivukylässä. Lämpötila oli taas hellelukemissa, mutta onneksi myös tuuli ja koirapuistossa on isoja puita, joten varjoakin löytyi. Medikisaavia oli ilmoittautunut vain kolme (startteja 5), joten itse kisoissa ei kauaa mennyt.

Rata ei vaikuttanut kovin vaikealta, vaikka pari hankalampaa kohtaa siinä olikin. Enjan eka startti meni ihan penkin alle; Enja pöljäili ja haukkui minulle lähes koko radan. Hylsyhän siitä tuli. Onneksi olin ottanut toisenkin startin, ja vuoromme oli lähes heti perään. Tokalla startilla meno oli ihan erilaista yksi rima putosi, eikä vauhti ollut kummoista, mutta se riitti. Ihanneaika oli löysä, joten alitimme sen 2,66 sekunnilla. Tulos oli 2,34 ja 1. sija.

Tästä on hyvä jatkaa ensi viikonloppuna... siihen taitaa sitten elokuun kisat jäädä, kun Enja aloittelee juoksuaan. No toivottavasti keritään vielä syyskuussa ottaa muutama startti.