Näyttelyvuosi korkattiin jälleen kerran Turun näyttelyssä, jonne oli tällä ilmoitettu Myy.
Tuomarina tipsuilla oli Ove Germundsson Ruotsista. Tipsuja oli arvioitavaksi ilmoitettu 65 kpl.
Myy kisasi nuorten luokassa toinen nuori narttu kilpakumppaninaan. Tällä kertaa tuloksena EH2.
Kiitokset jälleen kerran Annelle!

Näin vuoden vaihteessa voisi sen verran muistella menneitä, että summaisi viime vuoden tapahtumat...

Enja jatkoi agilityharrastusta ja kävi kesän aikana jokusen kerran kisaamassakin (into oli kateissa ja siihen homma sitten jäi). Tässä syksyn/talven mittaan on kadonnut into löytynyt ja vuoden viimeiset agitreenit menivät loistavasti ja hyvä mieli jäi :) Kesällä Enja kävi luonnetestissä, mikä oli ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa. Näyttelykehissä Enja kävi kolme kertaa tuloksilla 3x EH (ja kahdesti vielä luokkasijoitus). Paras saavutus Enjan kanssa oli kuitenkin pentujen myötä tulleen painon kuriin saaminen :D

Taru starttasi elämänsä ensimmäistä kertaa epävirallisissa agilitykisoissa ja osallistui myös mäykkyjen epävirallisiin rotumestaruuskisoihin. Tulokset eivät olleet kummoisia, mutta maaliin päästiin ja se oli meille jo suuri voitto :D Näyttelyissäkin Taru kävi kaksi kertaa hienoin tuloksin (1x VSP+serti ja 1xPN3)

Myy muuttui pikku pallerosta koiraksi (tai ainakin enemmän koirannäköiseksi) ja opetteli agilityn alkeita.
Myy kävi myös näyttelyissä saaden kerran ERIn ja muilla kerroilla tuloksena oli EH.

Vuonna 2010 on tarkoitus käydä koirien kanssa näyttelyissä ja Enjan kanssa kokeilla miten agikisat menevät... Toiveissa olisi myös saada Myy treeniryhmään mukaan ja jos oikein hyvin käy jonnekin epävirallisiin kisoihin kokeilemaan... Katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan :)

Blogi on viettänyt hiljaiseloa viime aikoina, mutta eipä kummempia ole tässä tapahtunut.

Enjan kanssa olemme käyneet agilitytreeneissä ja nyt intoa taas löytynyt, voi painonpudotuksella olla jotain tekemistä asian kanssa ;) Kisoihin emme ole enää tänä vuonna suuntaamassa, mutta ensi vuonna sitten uudet kujeet...

Tässä muuten Enjan kuva erkkarista... sieltä löytyy monen muun lappalaiskoiran kuvia myös :)
lappalaiskoirat.kuvat.fi/kuvat/Erkkari_Jyvaskyla_09/slkn+Fidelis+Pikku+Apulainen+1+TV.JPG

Runon kanssa kävimme 29.11 mätsärissä harjoittelemassa kehäkäyttäytymistä. Tuloksena tällä kertaa sininen nauha. Tähän tulokseen olen todella tyytyväinen, sillä saimme kyllä kunnolla harjoiteltua kehässä olemista ja tuomari antoi meille aikaa, mikä on ehdottoman tärkeää :) Nyt sitten odotellaan uusia koitoksia, keväällä olisi tarkoitus käydä ihan virallisissakin näytelmissä kokeilemassa miten meitin käy.

Viime viikonloppu (12.-13.12) kului koiramaisissa tunnelmissa V-09- ja PohjV-09-näyttelyissä. Vaikka paljon viikonlopun aikana kerkesin koiria ja ihmisiä nähdä, tuntui jällen kerran aika loppuvan kesken. Kiitos kaikille seurasta (erityisesti Jasmin!) Messari on kyllä sellainen tapahtuma, ettei sitä voi jättää väliin.

Nyt sitten odotellaan joulua ja uutta vuotta. Ensi vuodeksi onkin luvassa kaikenlaista koiramaista puuhaa... mutta niistä sitten enemmän myöhemmin.

Lauantai-iltana lähti pikkukoirat hoitoon ja aikaisin sunnuntaina-aamuna alkoi matka kohti Jyväskylää.
Paikalle saavuimme hyvissä ajoin. Ilma olisi voinut olla parempi, mutta kun syksyä eletään, niin eiköhän tuommoinen kosteahko ilma ole aika tavallinen.

Narttujen tuomarina toimi tällä kertaa Pirjo Hjelm ja avoimessa luokassa kisasi peräti 36 narttua!
Enja esiintyi mukavasti ja tuloksena oli EH. Myös Soma kisasi samassa luokassa ja tuloskin oli sama.

Näyttelyssä oli myös kuvauspiste ja Enja kävikin kuvattavana; toivottavasti tuli hyviä kuvia.
Oli myös mukavaa nähdä tuttuja :) Päivä oli pitkä ja iltaan meni, ennen kuin päästiin kotiin ja käytiin pikkukoiratkin kotiin hakemassa. Seuraava erkkari on maaliskuussa Turussa, toivottavasti päästään paikalle :)

Talvikausi on jo alkanut, mutta vasta tänään pääsin ensimmäistä kertaa Enjan kanssa hallille treenaamaan. Tällä kertaa oli vuorossa ensisijaisesti koulutusohjaajille tarkoitetut treenit ja vetäjänä Juha Orenius.

Mä en kyllä tainnut olla vedossa, eikä Enjakaan. Ohjaajan hataran pään takia tuli virheitä tehtyä ihan liikaa, kun suunta oli hukassa. Sentään oli meillä hyviäkin hetkiä ja onnistuttiin jopa persjätössä, jota en Enjan kanssa ole aiemmin kokeillutkaan.

Yhteenvetona siis mun pitäisi opetella ohjaamaan tarkasti (eikä huitoa miten sattuu ja juosta minne sattuu) ja Enjalle pitäisi tehdä pieniä sarjoja ja palkata usein motivaation nostamiseksi. Sitten kun vielä saisi käytännössä toimimaan... eli treeniä vaan useammin.

Enjan agitauko on taas ohi... juoksujen takia on ollut taas taukoa eli moneen viikkoon ei ole tullut treenattua.
Treenit vaihtuivatkin epiksiin ja mukava oli nähdä treenikavereita ja omia suojatteja radalla. Siinä ilta kului rattoisasti omaa vuoroa odotellessa ja tosiaan odottaa sai, kun pelkästään minimöllejä oli n. 50.

Me kisasimme kisaavien medejen luokassa, joita niitäkin oli kiitettävä määrä n. 30. Tällä kertaa mulla ei odotuksia ollut ja kentän laidalta rata näytti haasteelliselta. Rataantutustumisessa totesin kuitenkin, ettei rata niin paha ollukaan kuin ensin ajattelin. Toki siinä oli jokunen haasteellinen paikka, mutta niin pitää ollakin. Kun sitten meidän vuoromme tuli Enja aloitti mukavasti; ongelmia tuli putkella, jonne Enja ei meinannut mennä. Kuitenkin olen kovin tyytyväinen, sillä kepitkin meni hienosti ja kaikki esteet tuli suoritettua, vaikka aikaa kului ja kieltoja tuli. Enja kuitenkin nyt teki töitä ja siihen täytyy olla tyytyväinen, vauhtia toki tarvittaisiin lisää. Elikäs ei kun kunnon kohotusta koiralle ja emännälle (niin ja Enjan dietti jatkukoon...) Jos vaikka vielä uskaltautuisimme virallisiin jossain vaiheessa...

Lauantaina oli jälleen Match Show, johon osallistumaan pääsi tällä kertaa Runo. Paikalla oli myös Frodo-veli. Ilma oli kaunis ja aika kului rattoisasti mm. kuvia ottaen. Meidän lapset ovat jo niin isoja, että kisasivat isojen koirien luokassa. Ensin vuorossa oli Runo, joka esiintyi nätisti ja tällä kertaa tutkiminen alkoi jo sujua. Kyllä se tästä lähtee, kunhan harjoitellaan :) Runo sai sinisen nauhan. Frodo kävi vuorollaan kehässä ja esiintyi hienosti, eikä siskonsa tavoin aristellut tuomaria. Myös Frodo sai sinisen nauhan, joten sitten odottelimme sinisten kehää alkavaksi. Isoja koiria taisi olla lähes neljäkymmentä ja jatkokehässä tuomari vielä liikutti kaikkia ja otti osan jatkoon, myös Frodo pääsi jatkoon, mutta sijoitusta ei tällä kertaa tullut.

Frodo

Mätsin jälkeen lähdimme Runon kanssa kohti Ojankoa, jossa vedän agilitytreenejä. Koska meillä oli reilusti aikaa, päätin kokeilla miten Runo agilityesteistä suoriutuu. Runohan ei ole koskaan aiemmin agilitykentällä ollutkaan. Hypyt sujuivat ongelmitta ja puomi muodostui heti lemppariesteeksi, myös A meni helposti. Putkeen Runo ei suostunut ensin menemään, mutta namien avustuksella se käväisi putkessa. Toivottavasti Runo pääsee uudelleenkin agilitya kokeilemaan, voipi olla, että se touhusta tykkäisi kovastikin. Treenien jälkeen suuntasimme kotiin päin; koko päivä oli mennyt touhutessa ja varmasti Runollekin yöllä uni maittoi....

Runo

Tostai-iltana suuntasimme kohti Hakunilaa Myyn ja Runon kanssa. Nuoriso tunnetusti kaipaa harjoittelua, joten mikäpä siihen tarkoitukseen paremmin sopisikaan kuin mätsäri. Runo pääsi vielä pentuihin, mutta Myy päätyi kisaamaan aikuisten luokassa. Koiria oli jälleen kerran paljon paikalla ja saimmekin odotella tovin ennen kuin kehäänmenon aika koitti.

Ensin vuorossa oli Myy. Se esiintyi upeasti ja olipa makea fiilis mennä sen kanssa, kun olisi ollut vanhan konkarin kanssa kehässä. Parinamme ollut staffi sai punaisen, joten Myylle tällä kertaa sininen nauha.

Myy

Runon kanssa ei sitten ihan helppoa ollutkaan... Liikkeet menivät nätisti ja seisominen onnistui, mutta siinä vaiheessa kun tuomari tuli katsomaan, Runo hyppäsi syrjään. No eipä siinä sitten muuta kuin totuteltiin tilanteeseen ja lopulta Runo seisoi syöden herkkua, kun tuomari sitä silitellen tutki. Kerrankin voi sanoa, että saimme rahoille vastinetta ja kunnon harjoitusta, suuret kiitokset isojen pentujen tuomarille! Parinamme ollut mastiffi ei myöskään tykännyt olla tutkittavana, joten tasaväkisestä parista Runo oli tällä kertaa punaisen nauhan arvoinen.

Runo seisoo

Ilta alki hämärtyä ja ilma viiletä, kun odottelimme jatkokehiä. Vihdoin pennut oli arvosteltu ja Runo pääsi käymään kehässä. Aika pian sitten tuli Myynkin vuoro ja kun ei sillekään menestystä tullut, lähdimme pikapikaa kotimatkalle. Kello oli jo paljon, kun olimme vieneet Runon kotiin ja tovin kyläilleet ja vihdoin pääsimme kotiin. Mukavaa oli ja pitää nyt jatkossa yrittää useammin lähteä Runon kanssa "ihmisten ilmoille"...